(Kuva: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto)
SM-sarjakiekkoilu laajeni 1960-luvulla entistä useammalle paikkakunnalle. Suomen parhaan joukkueen titteliin ylsi peräti seitsemän eri joukkuetta. Vuosikymmen muistetaan MM-kotikisoista, ensimmäisistä jäähalleista ja Suomi-kiekon noususta entistä lähemmäksi maailman kärkeä.
Tamperelaisjoukkueiden valtakausi jatkui vuosikymmenen alkuvuodet, kun vuonna 1960 kaikki kolme kärkisijaa menivät Tampereelle Ilveksen johdolla. Tappara oli mestari 1961 ja Ilves jälleen vuotta myöhemmin.
Kaudella 1959-60 mestaruussarjaan nousi uutena joukkueena Lappeenrannan SaiPa ja vuotta myöhemmin Oulun Kärpät. Kummankin joukkueen visiitti pääsarjatasolla jäi kuitenkin yhden kauden mittaiseksi.
Helmikuussa 1963 Rauman Lukko voitti jännittävien vaiheiden jälkeen historiansa ensimmäisen Suomen mestaruutensa kaatamalla sarjan päätöskierroksella Tapparan. Lukko nousi kirvesrintojen ohi yhdellä pisteellä.
Tamperelaiset palasivat takaisin kärkeen vuotta myöhemmin, kun kaikki kaupungin kolme joukkuetta päätyivät sarjassa tasapisteisiin. Tappara vei mestaruuden uusintaottelussa TK-V:ta vastaan.
Suomi sai järjestettäväkseen jääkiekon MM-kisat vuonna 1965. Kisat piti järjestää Helsingissä, mutta jäähallin rakentamisen aloittaminen viivästyi. Tampereella ryhdyttiin toimeen pikavauhdilla, ja Suomen ensimmäinen jäähalli rakennettiin valmiiksi vajaassa vuodessa. Halli valmistui juuri ennen kisoja, ja avausottelu pelattiin 29.1.1965.
SM-sarjassa saatiin uusi mestari vuonna 1965, kun neljättä kauttaan pääsarjatasolla pelannut Karhut nousi Suomen ykköseksi. Edellisenä syksynä tekojään kaupunkiin saanut joukkue ratkaisi lopulta mestaruuden uusintaottelussa Ilvestä vastaan. Edes ottelun myöhästyminen joukkueen luistimien unohduttua Poriin ei katkaissut Karhujen selkärankaa.
Samalla kaudella hallitseva Suomen mestari Tappara jäi sarjassa viimeiseksi ja putosi Suomen sarjaan – tosin vain vuodeksi. Tamperelaisten mainetta piti yllä Ilves, joka voitti vuonna 1966 jo historiansa 14. mestaruuden Jorma Peltosen ja Reijo Hakasen johdolla.
Porilainen Rosenlewin Urheilijat -38 pelasi kaudella 1966-67 vasta kolmatta kauttaan mestaruussarjassa. Matti Keinosen ja Jorma Valtosen tähdittämä joukkue juhli mestaruutta keväällä 1967.
Ainutkertainen mestari saatiin myös vuotta myöhemmin, kun Tampereen kolmosjoukkueeksi mielletty KOO-VEE jätti muut taakseen. Suomen mestaruuteen päättyi myös 60-luvun parhaisiin hyökkääjiin kuuluneen Heino Pullin ura. Maajoukkuemies pelasi koko seurauransa KOO-VEEn riveissä ja teki 190 ottelussaan 173 maalia.
16 kautta SM-sarjassa pelannut HIFK oli jäänyt vuosien varrella ilman kirkkainta menestystä. Kaudella 1968-69 joukkue otti kuitenkin uuden askeleen. Joukkueen pelaajavalmentajaksi oli hankittu kolminkertainen Stanley Cup –voittaja Carl Brewer, jonka johdolla HIFK nousi ensimmäisen kerran Suomen parhaaksi.
* * *
Leijonat sijoittui olympiaturnauksissa nousujohteisesti: 1960 seitsemänneksi, 1964 kuudenneksi ja 1968 viidenneksi. MM-kisoissa USA:n kisat 1962 tuottivat neljännen sijan.
Maajoukkueen merkittävimpiä saavutuksia 60-luvulla olivat voitot ns. suurmaista. Wienin MM-kisoissa 1967 Suomi voitti Tshekkoslovakian 3-1 ja seuraavana vuonna Kanadan Grenoblen olympiajäällä 5-2.
Suomen mestarit 1960-luvulla
1960 Ilves
1961 Tappara
1962 Ilves
1963 Lukko
1964 Tappara
1965 Karhut
1966 Ilves
1967 RU-38
1968 KOO-VEE
1969 HIFK