1928 – Suomen Palloliitto järjestää cup-muotoisen turnauksen jääkiekon Suomen mestaruuden ratkaisemiseksi. Mukana on kuusi joukkuetta: Helsingistä HJK (Helsingin Jalkapalloklubi), KIF (Kronohagens IF), Helsingin IFK ja HPS (Helsingin Palloseura), sekä Viipurista Reipas ja Tampereelta TaPa (Tampereen Palloilijat). Neljä ottelua käsittäneen karsinnan jälkeen pelattiin yksiosainen finaali Viipurissa 18.3.1928.
1929 – Cup-muotoisessa SM-turnauksessa mukana yhdeksän joukkuetta, jotka pelasivat kuusi karsintaottelua, semifinaalit neljän parhaan kesken ja yksiosainen finaali.
1930 – Leudon talven takia ei Suomen mestaruudesta pelata.
1931 – Tampereen Palloilijat voittaa loppuottelussa HJK:n 2-1.
1932 – HJK voittaa toisen Suomen mestaruutensa. Finaalissa HPS kaatuu 4-0.
1933 – HSK voittaa välierässä Ilveksen 5-2 ja finaalissa HJK:n 5-0 ja juhlii Suomen mestaruutta.
1934 – SM-sarjan ensimmäinen sarjamuotoinen kausi päätökseen. Mukana on neljä joukkuetta. HSK uusii mestaruutensa.
1935 – Pääsarjassamme on mukana kolme joukkuetta, jotka pelaavat kaksinkertaisen sarjan. Tasaisessa sarjassa HJK vie mestaruuden.
1936 – SM-sarjaan osallistuu neljä joukkuetta, joiden kesken pelataan kaksinkertainen sarja. Tampereen Ilves ei häviä yhtään ottelua (3-3-0) ja vie mestaruuden tasapistein KIF:n kanssa.
1937 – Ilves on jälleen ykkönen ilman tappioita. Joukkueen 22 maalista Jussi Tiitola tekee tasan puolet.
1938 – Ilveksen tappioton putki jatkuu kolmatta kautta peräkkäin. Viiden joukkueen SM-sarjassa tamperelaiset voittavat kaikki neljä otteluaan ja vievät mestaruuden.
1939 – Mestaruus matkaa takaisin Helsinkiin. Kronohagens Idrottsförening (KIF) voittaa seitsemän joukkueen SM-sarjassa kaikki kuusi otteluaan.
1940 – Suomen mestaruudesta ei pelata talvisodan vuoksi.
1941 – Jääkiekkotoiminta käynnistyy välirauhan aikana uudelleen. Kahdeksan joukkuetta mukana SM-sarjassa. KIF uusii mestaruutensa 13 maalia tehneen Holger Granströmin johdolla.
1942 – Mestaruudesta ei pelata jatkosodan vuoksi.
1943 – KIF:n hallinta SM-sarjassa jatkuu. Joukkue voittaa kolmannen peräkkäisen mestaruutensa, ilman tappioita.
1944 – Sotasarjaa ei voida pelata loppuun. Karhu-Kissojen ja TBK:n välinen ottelu helmikuussa keskeytyy Helsingin suurpommitusten takia.
1945 – Yhdeksän joukkuetta mukana SM-sarjassa. Ilves palaa mestariksi seitsemän vuoden tauon jälkeen. Ilves voittaa myös ensimmäisen kerran ratkaistun nuorten mestaruuden.
1946 – Ilves hallitsee SM-sarjaa. 25 maalia tehneen Aarne Honkavaaran johdolla tamperelaiset voittavat kaikki kahdeksan otteluaan maalierolla 98-22.
1947 – SM-sarja on huipputasainen. Ilves on mestari kolmannen kerran peräkkäin ja kuudennen kerran kautta aikojen. Tarmo ja TBK päätyvät tasapisteisiin Ilveksen kanssa. Tarmon Keijo Kuusela tekee kahdeksassa ottelussaan hurjat 39 maalia, joka säilyy SM-sarjan maaliennätyksenä neljännesvuosisadan.
1948 – Seitsemän joukkueen SM-sarja. Kolmella edellisellä kaudella hopealle sijoittunut Hämeenlinnan Tarmo nousee ensimmäisen kerran mestariksi voittamalla kaikki kuusi otteluaan.
1949 – Tarmo jatkaa voittamattomana ja vie mestaruuden ennen Ilvestä. Kuten edelliselläkin kaudella, hämeenlinnalaisten kaikki kaikessa on KaKuSa-ketju, jossa pelaavat Matti Karumaa, Keijo Kuusela ja Eero Salisma.
1950 – Ilves palaa mestariksi ja on voittamaton seitsemässä ottelussaan.
1951 – Mestaruussarja muuttuu kaksilohkoiseksi, joissa pelataan kaksinkertainen sarja. Lohkovoittajat Ilves ja Tarmo pelaavat kaksiosaisessa loppuottelusarjassa. Avauspelin tasapelin jälkeen Ilves voittaa 4-3 ja vie mestaruuden kahdeksannen kerran. Aarne Honkavaara parantelee piste-ennätystä (21+14=35). Kanada-malja jaetaan ensimmäisen kerran Suomen mestarijoukkueelle.
1952 – Leuto talvi mahdollistaa aloittaa pelit Etelä-Suomessa vasta tammikuun puolivälissä. Lohkovaiheessa vain yksikertainen sarja, neljä ottelua joukkuetta kohden. Ilves voittaa finaaleissa HPK:n (6-1 ja 4-3).
1953 – Mestaruussarjassa mukana ennätykselliset 12 joukkuetta. Tarmo ja TBK voittavat lohkonsa. 10. kauttaan pääsarjatasolla mukana oleva TBK nousee mestariksi kaatamalla Tarmon finaaleissa kahdesti maalilla.
1954 – SM-sarjassa 10 joukkuetta. K-Kissat voittaa toisen lohkon, TBK toisen – uusintaottelun jälkeen. TBK:lle toinen mestaruus yhteismaalein 8-0. Karhu-Kissoille seurahistorian ensimmäisen SM-mitali, hopeaa.
1955 – TBK:sta kolmas joukkue, joka pystyy kolmeen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen. Finaaleissa hopealle jää TPS, joka voittaa kaudella ensimmäisen kerran pelatun Suomen cupin.
1956 – TPS nousee ensimmäisen kerran Suomen ykkösjoukkueeksi. Turkulaiset voittavat finaaleissa Tarmon selvästi yhteismaalein 16-5. Tappara jatkaa hallitsevan mestarin TBK:n jääkiekkotoimintaa pääsarjassa. Maan ensimmäinen tekojäärata avataan 22.11.1956 Tampereella.
1957 – Ilves palaa mestariksi viiden vuoden tauon jälkeen voittamalla kaikki kauden 10 otteluaan. Aarne Honkavaara voittaa seitsemännen Suomen mestaruutensa pelaajana. Kokkolan Jymy mukana mestaruussarjassa. Jymyn Eino Pollari jakaa maalikuninkuuden Ilveksen Jorma Salmen kanssa.
1958 – Kausi huipentuu Ilveksen ja Tapparan finaalisarjaan. Tappara voittaa ensimmäisen ottelun, mutta Aarne Honkavaaran valmentama Ilves kaksi seuraavaa ja vie kirkkaimmat mitalit.
1959 – Mestaruussarjassa siirrytään 10 joukkueen yksilohkoiseen sarjamuotoon. Kaksinkertaisessa sarjassa joukkueet pelasivat 18 ottelua. Mestaruus ratkesi vasta viimeisellä sarjakierroksella, kun Tappara ja sarjanousija TK-V kohtasivat. 3-3-tasapeli tiesi Tapparalle mestaruutta yhden pisteen erolla.
1960 – Ilves palaa Suomi-kiekon kärkeen ja voitti jo 12. mestaruutensa. Kaikki SM-mitalit menevät Tampereelle: Tapparalle hopeaa ja TK-V:lle pronssia. SaiPa esiintyy ensimmäisen kerran pääsarjatasolla. Ilves tekee kaudella ennätykselliset 124 maalia. Ilveksen Raimo Kilpiö tekee yhden kauden piste-ennätyksen, 23+21=44.
1961 – Tappara palaa mestariksi häviämällä vain kahdesti 18 ottelussa. Lukko ottaa ensimmäisen SM-mitalinsa sijoittumalla hopealle.
1962 – Tamperelaiset hallitsevat jälleen mestaruussarjaa. Ilves on ykkönen ennen TK-V:tä ja Tapparaa. Porilainen jääkiekko saa oman edustajansa SM-tasolle, kun Karhut pelaa ensimmäisen kautensa ja sijoittuu viidenneksi.
1963 – Suomen mestaruudesta käydään erittäin tasainen kamppailu. Tamperelaisjoukkueiden kuuden vuoden mestaruusputki katkeaa. Päätöskierroksella Lukko kaataa Raumalla sarjaa johtaneen Tapparan 6-3 lähes 8000 katsojan edessä ja nousee pisteellä kirvesrintojen ohi mestariksi ensimmäisen kerran seurahistoriansa aikana.
1964 – Koko kärkikolmikko – Tappara, TK-V ja Ilves päätyvät tasapisteisiin. Mestaruuden ratkaisemiseksi järjestetään uusintaottelu. Tampereen Koulukadun kentällä 6.3.1964 on paikalla SM-sarjan ennätysyleisö, 10655 katsojaa. Tappara voitti 5-3 ja vie mestaruuden.
1965 – Tampereella siirrytään jäähalliaikaan. Hakametsän hallin avausottelu SM-sarjassa pelataan 31.1.1965. Neljättä kauttaan pääsarjatasolla pelaava Porin Karhut ja Ilves päätyvät 18 ottelun jälkeen tasapisteisiin. Uusintaottelu mestaruudesta pelataan Tampereella 13.2.1965. Ottelu viivästyy, kun Karhun pelaajien luistimet ovat jääneet huollolta Poriin. Karhut kokoaa rivinsä ja voittaa mestaruusottelun 5-1. Hallitseva mestari Tappara jää sarjan viimeiseksi ja putoaa Suomensarjaan.
1966 – Mestaruussarjassa palataan lohkomuotoiseen sarjaan. Kahden lohkon kolme parasta pelaavat kuuden joukkueen ylemmän loppusarjan, jossa Ilves ottaa jo 14. mestaruutensa ennen Lukkoa ja SaiPaa. Lappeenrantalaisille pronssi on seurahistorian ensimmäinen SM-mitali.
1967 – Kolmatta kautta mestaruussarjassa pelaava RU-38 tuo toisen mestaruuden Poriin kolmen kauden aikana. Rosenlewin Urheilijoiden kantaviin voimiin kuuluvat maajoukkuemiehet Matti Keinonen ja Raimo Kilpiö. Kauden jälkeen RU-38 ja Karhut yhdistivät voimansa ja perustivat uuden seuran, Ässät.
1968 – Uusina joukkueina mestaruussarjaan ovat nousseet lahtelainen Upon Pallo ja Kärpät Oulusta. Mestarijoukkueiden listalle saadaan uusi joukkue, kun tamperelainen KooVee nousee Suomen ykköseksi. Jääkiekon sääntöihin tulee merkittävä muutos, kun koko kentän taklaussääntö otetaan käyttöön.
1969 – Edellisellä kaudella kahdeksanneksi sijoittunut HIFK voittaa Suomen mestaruuden ensimmäisenä helsinkiläisseurana 28 vuoteen. HIFK pelaa kotonaan tappioitta ja sen kotiotteluissa käy ennätykselliset 7983 katsojaa ottelua kohden. Monen mielestä HIFK:n nousun ja uuden ilmeen takana on joukkueen kanadalaishankinta Carl Brewer, kolminkertainen Stanley Cup –voittaja. Pistepörssin voittaa Ilveksen Jorma Peltonen uudella ennätyksellä, 23+35=58. Ilveksen Pekka Leimu voittaa maalikuninkuuden 36 osumallaan.
1970 – HIFK on toistamiseen Suomen mestari häviämällä 22 ottelustaan vain kaksi. Ilveksen Jorma Peltonen parantelee yhden kauden piste-ennätystä lukemiin 18+41=59 vain 21 ottelussa.
1971 – Mestaruussarjassa pelataan runkosarja ja sen kuuden parhaan joukkueen välinen loppusarja. Ottelumäärä joukkuetta kohden nousee 32:een. Runkosarjassa kolmanneksi sijoittunut Ässät voittaa loppusarjan 10 ottelustaan yhdeksän ja nousee Suomen mestariksi ensimmäisen kerran seurahistoriassaan. Pistepörssin voittaa nousevan pelaajasukupolven Veli-Pekka Ketola.
1972 – Ilves voittaa seurahistoriansa 15. mestaruuden viemällä sarjan kärkipaikan ennen HJK:ta ja HIFK:ta. Kotimaisen kiekon alkuvuosina mitaleita kahminut HJK palaa kärkikolmikkoon 31 vuoden tauon jälkeen. Ilveksen Jorma Peltonen voittaa jo viidennen kerran urallaan SM-sarjan pistepörssin ja kirjaa uuden piste-ennätyksen, 28+35=63. Kolme joukkuetta (Lukko, K-Kissat, JoKP) putoaa SM-sarjasta, SaiPa nousee.
1973 – SM-sarjassa mukana 10 joukkuetta, joiden kesken pelataan nelinkertainen sarja, 36 ottelua joukkuetta kohden. Neljättä kauttaan pääsarjassa pelaava Jokerit nousee ensimmäisen kerran mestariksi ennen HIFK:ta. Jokerien Timo Turunen tekee yhden kauden piste-ennätyksen, 41+26=67 ja rikkoo samalla ensimmäisenä pelaajana kautta aikojen 40 maalin haamurajan. SaiPa putoaa SM-sarjasta, Lukko nousee tilalle.
1974 – HIFK jatkaa mitaliputkeaan ja nousee Suomen mestariksi neljän pisteen erolla Tapparaan. Jokerien Timo Sutinen rikkoo yhden kauden piste-ennätyksen merkkauttamalla saldon 21+51=72.
1975 – Tapparasta viimeinen SM-sarjan aikakauden mestari. Jääkiekon SM-liiga perustetaan 24. toukokuuta 1975 Tampereella. Puheenjohtajaksi valitaan Tapani Mattila, toimitusjohtajaksi Kalervo Kummola. Organisaatiouudistuksessa pääsarja erotetaan muusta sarjakiekkoilusta, josta jää huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. SM-liigan perustamishetkellä Suomessa on 13 jäähallia 11 eri paikkakunnalla.
1976 – Playoffs-otteluihin pääsee neljä joukkuetta. TPS:stä tulee ensimmäinen SM-liigan aikakauden mestari. Liigakarsinnassa FoPS säilyttää paikkansa SM-liigassa, Sport putoaa. Uutena joukkueena sarjaan nousee Kiekkoreipas, joka voittaa uusintaottelussa Kärpät jatkoajalla. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Raumalla syyskuussa: All Stars – Phoenix Roadrunners 2-2.
1977 – Tappara hallitsee runkosarjaa ja marssii playoffseissa mestariksi kuudella voittopelillä. TPS kaatuu finaalisarjassa yhteismaalein 20-5. Tapparan Martti Jarkko rikkoo yhden kauden piste-ennätyksen runkosarjassa yhdellä pisteellä. Uusi ennätys on 36+37=73. FoPS putoaa SM-liigasta, tilalle nousee Kärpät. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Tampereella lokakuussa: All Stars – Tappara 2-3.
1978 – Finaalisarjassa ovat vastakkain runkosarjan kärkijoukkueet Tappara ja Ässät. Tappara vie ensimmäisen, mutta Ässät kolme seuraavaa ja juhlii Suomen mestaruutta täpötäydessä Isomäen hallissa Veli-Pekka Ketolan johdolla. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Porissa syyskuussa: All Stars – Ässät 5-5.
1979 – Ässät hallitsee runkosarjaa, mutta Tappara ottaa revanssin finaalisarjassa kukistamalla porilaiset Isomäessä viidennessä ottelussa. Runkosarjan yleisökeskiarvo 4334 katsojaa on SM-liigan aikakauden suurin. SM-liigan All Stars –ottelu Hämeenlinnassa syyskuussa: All Stars – Tappara 9-3.
1980 – TPS vie runkosarjan ennen HIFK:ta, joka tekee yhden kauden maaliennätyksen, 238 osumaa. Finaalisarjassa HIFK voittaa Ässät suoraan kolmessa ottelussa ja ottaa neljännen mestaruutensa. Kärpät on ensimmäisen kerran mitaleilla ottamalla pronssia. HIFK:n Matti Hagman murskaa yhden kauden piste-ennätyksen. Hagman takoo 35 ottelussaan saldon 37+50=87. KooVee putoaa SM-liigasta, tilalle nousee SaiPa. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Helsingissä syyskuussa: All Stars – HIFK 6-6.
1981 – Runkosarjan voittanut Tappara saa finaalisarjassa vastaansa kolmanneksi sijoittuneen Kärpät. Mestaruus on katkolla tamperelaisille neljännessä ottelussa, mutta Kärpät voittaa kahdesti ja juhlii seurahistoriansa ensimmäistä mestaruutta. Uusi yleisöennätys runkosarjassa, 4341 katsojaa ottelua kohden. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Oulussa syyskuussa: Kärpät – Washington Capitals 3-5.
1982 – Tappara palaa mestariksi, kun runkosarjan voittanut TPS kaatuu finaalisarjassa voitoin 3-1. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Tampereella syyskuussa: All Stars – Tappara 6-8.
1983 – Jokerit ja HIFK hallitsevat runkosarjaa. Molemmat etenevät finaaleihin, joissa Jokerit voittaa kaksi ensimmäistä ottelua. HIFK nousee kuitenkin sillasta, voittaa kolmesti peräkkäin ja juhlii viidettä mestaruuttaan. Ilveksen Raimo Summanen rikkoo yhden kauden maaliennätyksen. 21-vuotias Summanen tekee 36 ottelussa 45 maalia. Lukko putoaa SM-liigasta, tilalle nousee HPK. Teemu Hiltunen valitaan Jääkiekon SM-liigan puheenjohtajaksi. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Helsingissä syyskuussa: All Stars – HIFK 3-4.
1984 – Tappara voittaa runkosarjan ja pitää asemansa myös playoffseissa: finaalisarjassa vastassa ollut Ässät kaatuu voitoin 3-1. Runkosarjassa mukana myös Olympiajoukkue, joka pelaa kauden aikana kerran jokaista Liiga-joukkuetta vastaan. HPK putoaa SM-liigasta, Lukko nousee takaisin. SM-liigan All Stars –ottelu Tampereella syyskuussa: All Stars – Tappara 4-3.
1985 – TPS voittaa runkosarjan neljännen kerran SM-liigan aikakaudella ja on finaalisarjassa Ilvestä vastaan voiton päässä mestaruudesta. Tamperelaiset voittavat kuitenkin kolme seuraavaa ottelua ja juhlivat 16. kertaa Suomen mestaruutta. Ilves palaa mestariksi 13 vuoden tauon jälkeen. Kiekkoreipas putoaa SM-liigasta, tilalle nousee JyP HT.
1986 – Tappara vie runkosarjan pisteen erolla HIFK:hon. Joukkueet kohtaavat ensimmäistä kertaa paras seitsemästä –järjestelmällä pelattavassa finaalisarjassa, jonka Tappara vie nimiinsä voitoin 4-1. Runkosarjassa syntyy uusi yleisöennätys, 4395 katsojaa ottelua kohden. SaiPa putoaa SM-liigasta, tilalle nousee KalPa.
1987 – Kärpät on ensimmäisen kerran runkosarjan ykkönen, mutta finaalisarjassa Tappara on jälleen terästä viemällä mestaruuden otteluvoitoin 4-1. Kärppien Kari Jalonen tekee runkosarjassa yhden kauden piste-ennätyksen, 29+64=93. SM-liigan All Stars –ottelu pelataan Tampereella tammikuussa: All Stars – Tappara 8-6. Runkosarjassa uusi yleisöennätys, 4754 katsojaa ottelua kohden. Jokerit putoaa SM-liigasta, tilalle nousee KooKoo. Jyrki Santala valitaan Jääkiekon SM-liigan uudeksi toimitusjohtajaksi.
1988 – Tappara nousee mestariksi kolmatta kertaa peräkkäin Rauno Korven johdolla. Kauden yllättäjä Lukko pelaa ensimmäisen kerran finaaleissa, mutta taipuu tamperelaisille viiden ottelun sarjassa. TPS:n Arto Javanainen tekee yhden kauden maaliennätyksen ampumalla 44 ottelussaan 47 täysosumaa. SM-liiga laajenee 12 joukkueen suuruiseksi. HPK ja SaiPa nousevat SM-liigaan.
1989 – Runkosarjan voittanut TPS kukistaa finaalisarjassa ensimmäisen kerran mukana olevan JyP HT:n otteluvoitoin 4-1. 13 vuoden tauon jälkeen mestaruutta juhlivalle TPS:lle mestaruus on sen seurahistorian kolmas. Kärpät ja Ässät putoavat SM-liigasta, tilalle nousevat Jokerit ja JoKP. Urpo Helkovaara valitaan Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtajaksi.
1990 – TPS hallitsee jälleen runkosarjaa ja vie sen selvällä erolla Ilvekseen. Joukkueet ovat vastakkain myös finaalisarjassa, jonka TPS vie voitoin 4-2. KooKoo ja JoKP putoavat SM-liigasta, tilalle nousevat Ässät ja Reipas. Turkuun valmistuu uusi jäähalli, jossa TPS:n Liiga-joukkue debytoi marraskuussa 1990.
1991 – Runkosarjan jälleen voittanut TPS voittaa myös mestaruuden, kolmannen kerran peräkkäin päävalmentaja Hannu Jortikan johdolla. Finaalisarjassa ensimmäisen kerran pelaava KalPa kaatuu voitoin 4-1. Runkosarjassa syntyy uusi yleisöennätys, 4943 katsojaa ottelua kohden. SaiPa putoaa SM-liigasta, tilalle nousee JoKP.
1992 – JyP HT voittaa ensimmäisen kerran Liigan runkosarjan pisteen erolla Jokereihin ja TPS:ään. Finaalisarjassa Jokerit nousee jyväskyläläisiä vastaan kuitenkin mestariksi voitoin 4-1. Finaalisarjan avainpelaajaksi nousee Teemu Selänne. Uusi yleisöennätys runkosarjassa, 5113 katsojaa ottelua kohden. JoKP putoaa SM-liigasta, tilalle nousee K-Espoo. Martin Saarikankaasta tulee Jääkiekon SM-liigan uusi puheenjohtaja.
1993 – TPS palaa mestariksi vuoden tauon jälkeen. Se voittaa finaalisarjaan ensimmäisen kerran selviytyneen HPK:n otteluvoitoin 3-1. Veikkaus aloittaa urheiluvedonlyönnin ja Liiga-ottelut tulevat alusta asti mukaan pelikohteiksi. TPS voittaa ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Euroopan cupin.
1994 – Jokerit voittaa finaalisarjassa TPS:n 3-1. Mestaruus on Jokereille sen seurahistorian kolmas. Reipas Lahti putoaa SM-liigasta, tilalle nousee TuTo. Winnipeg Jets vierailee Suomessa syyskuussa ja kohtaa Tapparan ja HIFK:n. Joulukuussa Wayne Gretzkyn tähdistöjoukkue pelaa Jokereita ja Ilvestä vastaan. Jokerit voittaa Euroopan cupin NHL-lakossa olevien Jari Kurrin ja Teemu Selänteen johdolla.
1995 – Runkosarjan voittaja Jokerit ja haastaja, runkosarjassa neljänneksi sijoittunut jälleen vastakkain finaalisarjassa. TPS murtaa kotiedun viidennessä ottelussa ja vie mestaruuden. Jokerit voittaa toisen kerran peräkkäin Euroopan cupin. Bosman-päätös mullistaa jääkiekonkin siirtomarkkinat, ja iso joukko pelaajia siirtyy ulkomaille.
1996 – Jokerit ja TPS hallitsevat runkosarjaa ja etenevät helposti finaaleihin. Jokerit vie kolmen vierasvoiton finaalisarjan otteluvoitoin 3-1. TuTo putoaa SM-liigasta, tilalle nousee SaiPa. TPS voittaa ensimmäisen Euroopan liigan (EHL) mestaruuden.
1997 – Finaalisarjassa jälleen Jokerit ja TPS vastakkain. Jokerit jyrää mestaruuteen voitoin 3-0, eikä häviä yhdeksästä playoffs-ottelustaan yhtäkään. SM-liigan All Stars –tapahtuma järjestetään Helsingissä helmikuussa. Länsi voittaa Idän 11-7.
1998 – TPS voittaa runkosarjan, mutta putoaa neljännesfinaaleissa sensaatiomaisesti K-Espoolle. Ilves pudottaa semifinaaleissa Jokerit. Kaikkien aikojen joukkueeksi monissa yhteyksissä mainittu HIFK on kuitenkin kauden hallitsija: finaalisarjassa HIFK kaataa Ilveksen suoraan voitoin 3-0, eikä häviä yhtäkään yhdeksästä playoffs-ottelustaan. Runkosarjassa syntyy Liigan uusi yleisöennätys, 5299 katsojaa ottelua kohden.
1999 – TPS palaa valtaistuimelle. Runkosarjan voittaja kukistaa finaalisarjassa HIFK:n voitoin 3-1. KalPa putoaa SM-liigasta, tilalle nousee Pelicans. Helmikuussa Espoossa SM-liiga All Stars – A-maajoukkue 6-9. Jääkiekon SM-liiga muuttaa Tampereelta Helsinkiin.
2000 – TPS:n valtakaudelle jatkoa. Joukkue voittaa runkosarjan 12 pisteen erolla ja kaataa finaalisarjassa Jokerit voitoin 3-1. SM-liigaa laajennetaan yhdellä joukkueella, kun 13. joukkueeksi mukaan nousee Kärpät. Sarja suljetaan viideksi vuodeksi niin, että joukkueet eivät voi pudota Liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Jääkiekon SM-liiga Oy perustetaan. Euroopan liigassa (EHL) pelataan viimeinen kausi.
2001 – Jokerit voittaa runkosarjan, mutta häviää neljännesfinaaleissa Kärpille. TPS etenee tappiotta finaalisarjaan, jossa Tappara kaatuu voitoin 3-1. TPS hankkii toisen kolmen peräkkäisen mestaruuden sarjan Hannu Jortikan johdolla.
2002 – Tappara voittaa runkosarjan 16 vuoden tauon jälkeen ja on voittamaton neljännesfinaaleissa ja semifinaaleissa. Finaalisarjassa Jokerit nousee kuitenkin mestaruuteen ensimmäisen pelin tappion jälkeen kolmella peräkkäisellä voittopelillään. Harry Harkimosta tulee Jääkiekon SM-liiga Oy:n uusi puheenjohtaja.
2003 – HPK voittaa runkosarjan ensimmäisen kerran seurahistoriassaan, 11 pisteen erolla. Semifinaaleissa HPK häviää kuitenkin Tapparalle, joka palaa Suomen mestariksi 15 vuoden tauon jälkeen kaatamalla Kärpät finaalisarjassa suoraan kolmessa ottelussa. Timo Rajala valitaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n uusi puheenjohtaja.
2004 – TPS ja Kärpät ovat runkosarjan kärkijoukkueet ja kohtaavat myös finaalisarjassa. Kärpät palaa Suomen ykköseksi 23 vuoden tauon jälkeen kaatamalla TPS:n kolmannen kerran Oulussa Ari Vallinin jatkoaikamaalilla. Liiga ja SJL sopivat kriteereistä, joilla Mestiksen kauden 2004-05 voittajajoukkue voi nousta Liigaan. Liiga päättää pisteuudistuksesta, jonka mukaan jokaisessa ottelussa on jaossa kolme sarjapistettä: voitosta varsinaisella peliajalla kolme ja tasapelistä yhden. Jatkoaikavoitosta ja tarvittaessa ammuttavasta rangaistuslaukauskilpailusta voittaja saa lisäpisteen.
2005 – Kärpät voittaa runkosarjan ja rynnistää mestariksi toisen kerran peräkkäin. Finaalisarjassa Jokerit taipuu voitoin 3-1.
2006 – Kauden yllättäjäjoukkue Ässät kaataa semifinaalisarjassa runkosarjan voittaneen Kärpät. Toisessa semifinaaliparissa HPK kukistaa runkosarjan kakkosen HPK:n. Finaalisarjassa HPK vie seurahistoriansa ensimmäisen mestaruuden otteluvoitoin 3-1. Mestaruus palaa Hämeenlinnaan 57 vuoden tauon jälkeen. SM-liigaa laajennetaan 14. joukkueella, kun mukaan nousee Mestiksen voittaja, Liiga-paikan kriteerit täyttänyt KalPa.
2007 – Kärpät hallitsee runkosarjan ykkösenä myös playoffs-otteluita. Joukkue voittaa kaikki 10 otteluaan ja vie mestaruuden. Finaalisarjassa Jokerit kaatuu suoraan otteluvoitoin 3-0. Jukka-Pekka Vuorinen aloittaa Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtajana.
2008 – Kärpät jälleen runkosarjan ykkönen. Finaalisarjassa vastassa on Blues, joka nousee ensimmäisen kerran mitalijoukkueeksi. Kärpät voittaa jo neljännen mestaruutensa viiden kauden jaksolla voittamalla finaalisarjan 4-1.
2009 – JYP voittaa runkosarjan. Jyväskyläläiset kaatavat playoffseissa ensin TPS:n 4-2 ja semifinaaleissa KalPan 4-1. Finaalisarjassa edellisvuosien hallitsijajoukkue Kärppien asema murenee, kun JYP jyrää mestaruuteen suoraan otteluvoitoin 4-0. Kausi ei pääty minkään joukkueen osalta runkosarjaan. Runkosarjan neljä viimeistä joukkuetta pelaavat ns. playout-ottelut. Liigakarsintaan joutuu Ässät, joka kohtaa Mestiksen voittaneen Sportin. Seitsemän ottelun sarjan vie lopulta nimiinsä Ässät, joka säilyttää paikkansa Liigassa.
2010 – JYP voittaa runkosarjan, mutta häviää semifinaaleissa TPS:lle. Finaalisarjassa kohtaavat runkosarjassa viidenneksi sijoittunut HPK ja kuudes, Kai Suikkasen luotsaama TPS. Turkulaiset vievät sarjan voitoin 4-1 ja voittavat mestaruuden alimmalta runkosarjasijoitukselta kautta aikojen. TPS:lle mestaruus on sen seurahistorian 11:s. Liigakarsinnassa Ilves voittaa Jokipojat 4-1.
2011 – JYP vie kolmannen kerran peräkkäin runkosarjan ykköstilan, mutta häviää semifinaaleissa Bluesille, joka raivaa tiensä finaalisarjaan ensimmäisenä joukkueena ns. villi kortti –kierroksen kautta. HIFK on finaalisarjassa espoolaisille kuitenkin liian vahva ja voittaa mestaruuden suoraan neljässä ottelussa. Seitsemännen mestaruutensa voittava HIFK palaa Suomen ykkösjoukkueeksi 13 vuoden tauon jälkeen.
2012 – KalPa voittaa runkosarjan ensimmäisen kerran seurahistoriansa aikana. Neljännesfinaaleissa KalPa kuitenkin putoaa Bluesia vastaan. Runkosarjan nelonen, tulokasvalmentaja Jyrki Ahon luotsaama JYP etenee vakuuttavasti finaaleihin ja kaataa Pelicansin otteluvoitoin 4-1. Mestaruus on JYPille toinen neljän kauden aikana. Pelicansille ja lahtelaiselle jääkiekolle hopea on seurahistorian ensimmäinen SM-mitali. Hannu Penttilä valitaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n puheenjohtajaksi.
2013 – Jokerit ottaa kuudennen runkosarjan ykköspaikkansa, mutta häviää neljännesfinaaleissa Lukolle. Hurjaan kevätvireeseen noussut Ässät pelaa hurmiossa myös playoffseissa: runkosarjassa neljänneksi sijoittuneet porilaiset pudottavat jatkosta KalPan ja JYPin ja kukistavat lopulta finaalisarjassa Tapparan otteluvoitoin 4-2. Karri Kiven valmentama Ässät palaa mestariksi 35 vuoden tauon jälkeen. Kimmo Rannisto valitaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtajaksi. Vesa Puttonen aloittaa Jääkiekon SM-liiga Oy:n puheenjohtajana.
2014 – Kärpät on runkosarjassa ylivoimainen ja tekee uuden piste-ennätyksen. Finaalisarjassa mestaruus on katkolla Tapparalle viidennessä ottelussa, mutta Kärpät nousee tasoihin ja voittaa seitsemännen ottelun Oulussa Juhamatti Aaltosen jatkoaikamaalilla. Sport nousee uutena, 15. joukkueena Liigaan.
2015 – Kärpät ja Tappara järjestävät finaalisarjassa edellisen kevään tapaan trillerin. Mestaruus on jälleen katkolla viidennessä ottelussa, nyt Kärpille, mutta Tappara nousee tasoihin. Seitsemännessä ottelussa ratkaisijaksi nousee 17-vuotias Sebastian Aho jatkoaikaratkaisullaan. Jokerit pelaa viimeisen kautensa Liigassa ja siirtyy KHL:ään. KooKoo nousee uutena joukkueena Liigaan.
2016 – HIFK on runkosarjan ykkönen ensimmäisen kerran Liigan aikakaudella. Joukkue etenee finaaleihin Tapparaa vastaan. Tamperelaiset katkaisevat kolmen hopean putkensa ja vievät mestaruuden voitoin 4-2. Bluesin taival pääsarjatasolla päättyy, kun joukkue ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin. Jukurit nousee uutena joukkueena Liigaan. Riku Kallioniemi valitaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtajaksi, Heikki Hiltunen puheenjohtajaksi.
2017 – Tappara on runkosarjassa selvä ykkönen, mutta joutuu tiukoille neljännesfinaalisarjassa Ilvestä vastaan. Finaalisarjassa Tappara kaataa KalPan 4-1 ja ottaa seurahistoriansa (TBK+Tappara) 17. mestaruuden.
2018 – Kärpät palaa Suomen ykköseksi yhden heikomman kauden jälkeen. Oululaiset voittavat runkosarjan ja voittavat finaalisarjassa Tapparan 4-2. Tapparalle finaalipaikka on ennätyksellisesti jo kuudes peräkkäinen.
2019 – Runkosarjan ylivoimainen ykkönen Kärpät rikkoo joukon yhden kauden ennätyksiä. Finaalisarjassa se saa vastaansa runkosarjassa viidenneksi sijoittuneen HPK:n. Kolmannen kerran finaalisarja ratkeaa seitsemännen pelin jatkoajalla, mutta tällä kertaa voittomaalin tekee vierasjoukkue ja HPK:n Markus Nenonen. HPK:lle mestaruus on toinen sen seurahistoriassa.